Fitness-hippi avautuu jälleen

Heti alkuun pitää myöntää että saatan tässä kaivaa vähän omaa kuoppaani mutta otan sen riskin. Luin nimittäin Ylen nettisivuilta haastattelun jota mun on nyt ihan pakko päästä kommentoimaan. Niille, jotka ei oo tuota lukenu, kerron että siinä haastateltiin personal trainer Tomi Kokkoa ja ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholmia. Kokko siis pitää nykyisiä ravitsemussuosituksia huuhaana ja kääntäis ruokapyramidin ylösalaisin. Koska hänellä on henkilökohtainen kokemus siitä että se toimii sillä tavalla.

Ensinnäkin mua pistää niin vihaks nämä tyypit, jotka pt:n lyhyellä koulutuksella (ja joo käyn sitä itsekin) nousee jonkun sortin jumaliks näissä ravitsemusasioissa. Kun pt X on itse omassa kotikeittiössään kokenu esim. että voi on parempaa ku margariini, niin sillon se on koko Suomen tai ainaki hänen asiakaskunnan uskottava se.  Kun musta tuntuu että se on terveellisempää. Argh! Viedään kaikki pohja tieteelliseltä tutkimukselta koska  musta tuntuu. (Ainakaan tässä haastattelussa ei kertaakaan viitattu tutkittuun tietoon) Ja mikä pahinta, nää musta tuntuu -jutut uppoo ihmisiin ku häkä. 

Täytyyhän se uskoa kun hienon ammattinimikkeen omaava urheilullinen kaveri niin sanoo. Kuka jaksaa kuunnella jotain tylsää proffaa. Erään facebook-ryhmän kommentoinnista sain sellasen kuvan että ei sillä proffalla oo mitään ymmärrystä urheilijan ruokavaliosta kun se vaan on lukenu niitä kirjoja.  Kommenteissa tuli esiin myös "huuhaa-proffa". Siis mitä? Millon tieteestä tuli huuhaata? (Varmaan sillon kun se ei itseä miellytä) 

Mä en toki epäile, etteikö Kokko itse vois pärjätä hyvinki omalla ruokavaliollaan. Ei ihmiset toki oo koneita jotka toimii kaikki samalla lailla. Mut siinäpä se. Kun monesti nää sanomiset otetaan niin että kun yhelle ei sovi vaikka viljatuotteet niin sit ne ei voi sopia  kenellekään. Kyllä mä edelleen nojaisin niihin yleisiin ravitsemussuosituksiin enkä lähtis tälleen omin päin kääntämään kolmiota nurinpäin. Ne suositukset perustuu kuitenki tutkittuun tietoon, ei mihinkään musta tuntuu-tietoon.  On sitten jokaisen oma asia muokata niistä itselleen ja omaan arkeen sopivimmat valinnat, mutta kyllä se kolmio vaan hyvin pohjana toimii. (Niille, jotka nyt epäilee mun kääntäneen vegaanikelkkani, niin en ole. Vegaaniruokavalio on noiden suositusten mukainen, koska niissäkin on se mahdollisuus että jos yhtä ei käytä, se korvataan jollain muulla.)

Mä oon itse hyvin pitkälle samoilla linjoilla Fogelholmin kanssa noista jutuista. Mä uskon siihen tieteeseen ja tutkimuksiin. Mä en nää mitään syytä miks ihmisen pitäis luopua viljan syömisestä, jos ei oo allergiaa tai keliakiaa. Mä en usko että margariini on myrkkyä. En usko että mikään ruoka on myrkkyä sopivasti nautittuna. Kyllähän siitä pitää nauttiakin siitä syömisestä. No okei mä en vielä osaa mutta opettelen. Yhdestä asiasta toki oisin Fogelholmin kanssa vähän eri mieltä. Haastattelussa hän sano että pt:t saa koulutuksessaan väärää tietoa ravitsemuksesta. Okei, hyvin vähän tietoa saadaan, mutta kyllä ne yleiset ravitsemussuositukset on meidänki kalvosulkeisissa käyty läpi.

Kannattaako sitten edelleen palkata personal trainer? Kyllä. Omasta kokemuksesta voin sanoa että treenistä olen saanu ihan eri lailla irti, kun on ollu tsemppaaja, viimesten toistojen varmistaja ja persiille potkija sillon ku itteä v*tuttaa lähtee salille. (Ainakaa sovituista tapaamisista ei halua luistaa.) No, tästäki tuli sellanen musta tuntuu-vastaus mutta ei kai tästä oo kukaan vielä tutkimusta tehny ;)

Nyt Fitness-hippi painuu pehkuun että jaksaa huomenna treenata. 

Älä laihduta!

Joskus teini-iän kynnyksellä mä keksin jostain kumman syystä että mun pitää laihduttaa. Siitä eteenpäin kuvittelin vuosikausia että laiha ihminen = kaunis, tehokas, aikaansaava, hyväksytty. Määrittelin hyvinvoinnin sen mukaan mitä vaaka näytti. (Ja vieläpä aika nurinkurisella tavalla) Tai oikeastaan määrittelin kaiken muunkin sitä kautta. Mitä vähemmän, sen parempi.

En taida olla ainut, joka on joskus sortunu tällaseen ajatteluun. Mistä tää oikein kertoo? Kuka asettaa näitä oletuksia? Media? Yhteiskunta? Me itse? Siis eihän painolukemat tai vaatekoko kerro ihmisestä itsestään oikein mitään. Vaaka tai mittanauha ei voi mitata sitä millainen olen ihmisenä tai mitä osaan ja mihin pystyn. Eikä laihuus oikeastaan ole edes hyvä terveyden mittari. Päinvastoin siitä on ollu monenlaista ongelmaa kun kroppa ei toimi niinku pitäis. Sitäpaitsi jatkuva laihduttaminen/ diettillä olo oli aika tylsää elämää. Mihinkää ei voinu mennä ettei mee dieetti pilalle. Ja sehän meni pilalle melkein mistä vaan mitä en ollu suunnitellu. Ja sillä dieetillä piti olla jatkuvasti. Luulin että yks herkuttelukerta voi tehdä musta läskin.

Onneks nuo ajat on takana ja noille ajatuksille voi lähinnä nauraa. Miten muka yks keksi voi pilata koko elämän? Hei jos yks lenkki ei tee susta laihempaa ni miten vaikka joku keksi tekis susta läskin? Mulla ei oikeesti koskaan ole ollu ylipainoa, joten vois ajatella et tänään veitettävä älä laihduta -päivä koskee vaan mua ja muita jotka on jo laihoja tai normaalipainosia. Kyllä se koskee ihan kaikkia. Laihduttaminen ja dieetillä olo ei yleensä tuo mitään pysyvää. Jokainen varmaan tietää mitä käy kun sen kitudieetin lopettaa. Laihduttamisen sijasta kannustaisin muuttamaan elämäntapoja yleisesti. Laittamaan ne perusasiat kuntoon ruokavaliossa. Sillon ei maailma kaadu niihin häihin tai synttäreihin.

Mulle älä laihduta -päivä merkitsee terveitä elämäntapoja ja ennen kaikkea sitä että tykkää itsestään just sellasena kun on. Olipa minkä kokonen tahansa, iso tai pieni tai siltä väliltä. En anna enää minkään ulkopuolisen tahon määrittää millon voin tykätä itsestäni, ja aion tykätä tästä kropasta just nyt vaikka siinä jonkun mielestä oiskin parantamisen varaa. (Tällä hetkellä liian pieneksi jotkut sanoo, mutta tiedän itse että voin hyvin.)

Siitähän se kaikki lähtee. Hyväksy itses ja opettele tykkäämään itsestäs. Ehdoitta. Älä anna muiden määrittää sopivaa kokoa sun hyvinvoinnille!